Kirjoittanut
Rahankeräysluvan hakeminen on nykyisin liian työlästä, kritisoi kansanedustaja Lasse Männistö (kok). Hän luopuisi etukäteen tarvittavasta luvasta kokonaan ja käyttäisi resurssit sen valvomiseen, mihin kerätyt varat on todellisuudessa käytetty. Männistö haastoi torstaina sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) Radio Dein Viikon debatissa.
Ylen MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 10.3. kristillisten järjestöjen rahankeruuta. Viikon debatissa rahankeräyslaista olivat keskustelemassa sisäministeri Päivi Räsänen ja Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö.
Nykyisen lainsäädännön mukaan rahankeräystä varten on haettava lupa etukäteen poliisilta. Rahaa voivat kerätä yleishyödylliset yhdistykset. Kerättyjen varojen tulee mennä yleishyödylliseen toimintaan.
Lasse Männistö kritisoi hakuprosessia työlääksi. Lisäksi hän katsoo lupakäsittelyjen kuormittavan viranomaisia ja pidentävän käsittelyaikoja. Männistö uskoo, että hakuprosessi karsii pois pieniä järjestöjä, joilla ei ole koneistoa ja perinteitä lupaprosesseihin.
– Rahankeräyslaki laajemmin on aikansa elänyt maailmassa, jossa ihmiset haluavat lahjoittaa rahaa erilaisiin kohteisiin. Tämän pitäisi olla kaikille yhdyskunnille paljon helpompaa ja sujuvampaa, Männistö katsoo.
Sekä Männistö että Räsänen kannattavat kansalaisten oikeutta lahjoittaa rahaa vapaasti haluamiinsa kohteisiin. Rahankeräyslain tarkoitus on suojella lahjoittajaa ja varmistaa, että rahat menevät sinne, mihin kerääjä on niiden ilmoittanut menevän. Tavoitteen toteutumisesta kansanedustaja ja ministeri ovat erimielisiä.
Muutoksia luvassa – aikataulusta kinaa
Männistön mukaan keräysrahojen valvonnassa on puutteita.
– Tätä kritiikkiä en aivan ota vastaan, vastasi Räsänen Männistölle Radio Deissä.
Räsäsen mukaan rahankäyttöä seurataan samassa yhteydessä, kun keräysluvat tulevat uusittaviksi kahden vuoden välein.
Rahankeräyslakiin on kuitenkin tulossa muutoksia. Räsänen kertoi Radio Dein Viikon debatissa olevansa ”hyvin avoin vaihtoehdoille ja suuremmillekin muutoksille”. Männistö luopuisi etukäteisluvasta kokonaan.
– Paremmin systeemiä huijaavat saataisiin kiinni niin, että sallittaisiin rahankeruu yhteishyödylliseen toimintaan ilman tällaista raskasta byrokraattista menettelyä ja velvoitettaisiin keräyksiä toteuttaneet tahot raportoimaan jälkikäteen. Resurssit, jotka nyt käytetään ennakkolupiin, käytettäisiin jälkikäteen tarkastuksiin, järkeili Männistö.
Räsänen pitää Männistön ehdotusta pohtimisen arvoisena vaihtoehtona. Ministerin mukaan suuria muutoksia rahankeräyslakiin ei kuitenkaan ehditä tehdä enää kuluvan hallituskauden aikana.
– Itse haluaisin olla varmistunut siitä, että jos lupajärjestelmästä luovutaan, ei luoda sellaista järjestelmää, joka mahdollistaa korruption, rikollisuuden, Räsänen perusteli.
Männistö ei Räsäsen vastausta niellyt vaan piti jäljellä olevaa hallituskautta eli yhtä kalenterivuotta riittävänä toteuttaa lakimuutos, mikäli poliittista tahtoa löytyy.
Räsäsen mukaan tärkeintä on varmistaa kansalaisten luottamuksen säilyttäminen hyväntekeväisyys- ja yleishyödyllisten järjestöjen keräystoimintaa kohtaan. Sisäministerin mukaan luottamus on säilynyt Suomessa korkealla tasolla. Kiireellä tehty lakiuudistus voisi Räsäsen mukaan rapauttaa luottamusta ja tuoda mukanaan uusia ongelmia.
Viikon debatti kuullaan uusintana Radio Deissä sunnuntaina 16.3. klo 20-21.
Lue myös:
MOT: Hengelliset yhdistykset keränneetsatoja miljoonia
Hengellisiä järjestöjä valvotaan monin tavoin
